Olin taannoin Japanissa. Näkemystä omasta maasta ja sen järjestyksestä saa vallan hyvin, kun vierailee erilaisessa kulttuurissa. Tiedän, että monikin karsasta monikulttuurisuutta, mutta koittakaa kestää!
Aloitetaan siis siitä, mitä japanilaiset ovat, noin kansakuntana. Minusta se on relevanttia, palataan tähän. Minusta siis kyseinen kansa on arrogantteja kusipäitä ja viimeisen päälle rasistisia nationalisteja. Ennen toista maailmansotaa he tappoivat Kiinalaisia kuin kärpäsiä, niin että Hitlerkin olisi ollut kateellinen. Mutta siitä pitää nostaa hattua, että he eivät väkisin käyneet sen pienimmän ja helpoimman vastustajan kimppuun vaan, no, Kiinan!
Sitten tuli maailmansota, ja siitä voidaan olla montaa mieltä, miksi Japani liittyi siihen. Itse olen siinä uskossa (ja vähemmistössä), että kun USA ei teräsvientipakotteilla saanut Japania kuritetuksi tarpeeksi, se antoi vihiä, että Pearl Harborissa olisi Happy Hour – tietenkin kun se oli vienyt kaikki uudemmat laivansa kauas ulapalle turvaan. Tilaisuus tekee varkaan, tai tässä tapauksessa sotilaan, ja ”Tora, Tora, Tora!!”-huutojen myötä jenkit saivat tilaisuuden myöhemmin tehdä herkkisleffan, jossa Ben Affleck pelastaa jenkkilää.
Japani siis tappoi sotien aikana porukkaa niin, että mielestäni ihan hyvin voidaan puhua samassa yhteydessä Hitlerin ja Stalinin ryhmäkurista, joissa kipattiin lusikkaa nurkkaan, tosin oman maan kansalasia. Yhtä kaikki Japanissa vähän rauhoituttiin kun Enola Gayn uusi reittilento Hiroshimaan pysäytti sodan. Siitä huolimatta Japani pysyi sellaisena kuin se on. Vertauksena vaikkapa Saksaan, joka pitkään velloi natsien jälkeensä jättämässä häpeässä. Ja pikkaisen toisin kuin USA, joka ei ole vieläkään kansakuntana pystynyt myöntämään omaa historiaansa, ja se kollektiivinen huono omatunto jäytää yhteiskuntaa koko ajan. Mut se on ny ihan eri juttu taas se.
Japani siis väänsi ylänappia kiinni ja painoi leukaa rintaan. Heille oma kulttuuri oli ja on edelleen ehkä se tärkein. Ja miksei olisi. Japani on teollistunut ja noussut jaloilleen antamatta periksi siitä, ketä he ovat. He eivät yritä todistaa muulle maailmalle olevansa jotakin. Jos ei miellytä, niin aivan sama. He uskaltavat sanoa, että me ei muuten oteta tänne ketään, jos ei huvita. Saarivaltiona Australia tekee vähän samoin. Ilmeisesti pitkä rantaviiva lisää valtion humanitaarisuutta, niin että näitä ei julkisesti paheksuta samoin kuin sisämaan valtioita!
Netissä levisi juuri video, missä haastateltiin Japanissa asuvia maahanmuuttajia. 33% heistä oli kokenut syrjintää. Tosin Euroopasta tulleet vähemmän kuin esim. Intian suunnalta. Euroopassa otetaan vastaan turvapaikanhakijoita (En nyt ota kantaa siihen, onko se oikein tai väärin tai kestävää kehitystä tai ei), mutta kovin keskitytään siihen, mitä meistä ajatellaan, jos emme yritä omaksua muiden kulttuuria ja tapoja ja sulauttaa niitä omaan yhteiskuntaamme. Mitä jos otettaisiin oppia japanialaisesta aatteesta? Että oma kulttuuri on lopulta ihan ok.
Japaniassa vieraillessani kaikki toimi ja pelitti, kaikkialla oli siistiä, ihmiset olivat kohteliaita. Varkaita, narkkareita tai juoppoja ei näkynyt. Se vaikutti yhteiskunnalta, joka toimii! Toinen seikka, mihin kiinnitin huomiota oli se, että ihmisiä oli paljon töissä. Suomen pikkuSiwan (kansallinen kaikille tuttu mittayksikkö) kokoisessa myymälässä huseerasi kuusi tai seitsemän myyjää palvelemassa mahdollisimman nopeasti. Suomessa se yksi ihminen on takahuoneessa tai täyttää hyllyä, ja saat yksin seistä kassalla ihan liian kauan siihen nähden, kuinka kauan ostosten tekeminen kesti. Samoin japanialaisessa ravintolassa ruoka tulee pöytään yhtä nopeasti kuin hampurilaisateria kotimaan autokaistalla. Suomalainen pikaruoka! (kamoon) Ihmisiä selkeästi työllistetään jotenkin todella tehokkaasti. Ei voi olla niin, että piskuinen teepuoti oikeasti työllistää viisi henkeä! Valtion, tai jonkun muun tahon on pakko maksaa jotakin kautta yrittäjille korvausta työntekijöistä. Epäilen siis, että siellä ei ole varaa pitää työttömiä (jotta yhteiskunta pyörisi mahdollisimman hyvin). Tähän joku voi kommentoida, että tosi kaunista, mutta Japanissa tehdään myös eniten itsemurhia maailmassa. Pohdimme sitä ihan erikseen. Tehdäänhän Suomessakin itsemurhia ja täällä työttömyys tas on suhteellisen korkea. Ei tehdä liian nopeita johtopäätöksiä.
Mutta onhan se sairasta natsitouhua nyt työllistää kaikki arvatenkin jollain tosi matalalla korvauksella? Autoritaarinen yhteiskunta pakottaa hyvinvointiyhteiskunnan jäsenet töihin käytännössä ilmaiseksi! Itsellä ainakin tulee mieleen dystopia siitä, jos Saksassa olisi ollut mieleltään terve fyyreri, ja se olisi jossain kohtaa sanonut, että tämä riittää meille. (Pitäkää Stalingradinne) Eurooppa voisi olla ehkä erilainen. =) Seuraava kirjoitelma saatta käsitellä sitä, oliko H.G. Wellsin 1984 kuinka ihmeellinen, ja tulevaisuutta ennustava scifi-teos.
Sitä odotellessa muistakaa, että BB-Niko valvoo.